Mitä positiivista kriisi jättää meihin?

Seuraa ihan vaan omaa ajatusten virtaa. Ei tieteellistä analyysiä. Lue omalla vastuulla, keskustele mun kanssa aiheesta asiallisesti 😊

Selvää on, että opettajia varmasti arvostetaan tämän jälkeen enemmän ja koko päiväkoti- ja opetussysteemiä Suomessa. Ilmaista sellaista. Ja että työpaikoilla opitaan, että etätyö ei ole piru ja työntekijöiden tapa pitää ylimääräisiä vapaapäiviä. Ja että firmat näkee, että olisko niitä turhia sisäisiä palavereja sittenkin ollut liikaa, tai voisiko ne hoitaa tehokkaammin. Ja että digitaalisia innovaatioita tulee koko ajan lisää ja ihmiset oppii käyttämään jo olemassa olevia mahdollisuuksia ja pitämään yhteyttä myös kaukana oleviin ystäviin kun kaikki on normaalia. Videopuhelut ja appsit rules ❤

Mutta itse mietin kahta erityisesti omaa sydäntä lähellä olevaa asiaa.
Jääkö ihmisille ulkoilu ja liikkuminen elämään pysyvästi kun kriisi on ohi. Ja oppiiko ihmiset tutkimaan itseään ja toimintaansa poikkeustilanteessa, kun se normaali kiire ja rutiinit viedään pois. Että olenko elänyt sitä elämää mitä haluan ja onko kaikki suorittaminen ollut tarpeellista.

Kevätaurinko on hellinyt suomalaisia ja on ollut helppo ulkoilla. PK-seudulla metsät ja puistot on välillä jopa ruuhkautuneet niin että vainoharhaisempaa ahdistaa mennä sekaan. Ilolla ottaisin vastaan tällaisen perheiden ja ihan kaikkien ulkoilun, kuntoilun ja luonnosta nauttimisen osaksi normaalia arkea. Suomalaiset voisi paljon paremmin kun siinä omassa arjessa ja omien arjen kriisien keskellä pitäisi huolta askelmäärästä, lihaksista, liikunnasta ja nauttisi ulkoilmasta sekä yhdessäolosta. Mutta kuinka moni palaa sitten niihin rutiineihin, että sohva ja sisätilat vetää puoleensa koska työviikko vaan oli, no niin raskas. Kun palattiin taas ajattelematta vanhoihin rutiineihin ja suorittamiseen.

Haastan kaikki miettimään ja tunnustelmaan kuinka hyvä olo ulkoilusta ja liikunnasta tulee. Että olisko jopa niin hyvä olo, että aamukävelyt, viikonloppuretket metsään ja ehkä jopa juoksulenkit ja lihashuolto ja jumppa kotona jäisi elämään pysyvästi. Oma ja kansanterveys ainakin tykkäisi tästä. Ja oma terveys niin fyysisesti kuin henkisesti 🙂 Haastan myös tutustumaan siihen hyvään tyyppiin ”sinä”. Ota aikaa tutustua itseesi, juttele kriittisesti ja lempeästi, olenko se joka haluan olla.

Ja se toinen tärkeä asia. Vaikka ahdistaa, olisiko hyvä aika miettiä unelmia. Ihan pieniä, mitä haluaisin tehdä. Mitä on aina halunnut tehdä ja miksi ei ole tehnyt. Olenko onnellinen ja tyytyväinen, vai olisiko onnellisempaa vähän vähemmällä suorittamisella ja työmäärällä. Mikä on elämässä kaikista tärkeintä? Yhteinen aika puolison ja perheen kanssa, oma aika ja liikunta? Hyvä olo kaikinpuolin? Tehokas etäpäivä silloin tällöin ja työmatkaan kuluvan ajan käyttäminen omaan hyvinvointiin? Ja jos nyt maksoit jostain verkkovalmennuksesta kotimaiselle pienelle yrittäjälle, jatka sitä, siitä on iloa tuplasti.

Pysähdy. Ajattele. Tutustu myös itseesi.

Koska jokainen kriisi aina tuo jotain hyvää elämään.
Itse olen vetänyt kaikki nuo pohdinnat oman elämän kriisien seurauksena. Kipuillut ja innostunut vuorotellen. Kuten nytkin tässä vaikeassa tilanteessa. Mutta vaihtoehdot on lannistua tai taistella. Aion taistella ja pitää mielen positiivisena. Mutta annan myös luvan olla välillä vaan ihan okei, eikä aina helvetin okei. Koska välillä ahdistaa, eniten sosiaalisten kontaktien puute. Kosketuksen puute ja silmiin katsomisen ja face to face keskustelun puute. Ja vähän talous.

Keep the faith!
Sanna

ps. kaikki sun ajatukset mitä hyvää tästä on seurannut ja seuraa, isot ja pienet kiinnostaa. Kerro kommenteissa. Yksinelävä kaipaa virtuaalista juttuseuraa, ettei ala puhua biitsipallolle.


ps2. Niin kauan kuin saa itse urheilla kovaa ja ulkonaliikkumista ei kielletä, minä pärjään. Henkireikä kaiken keskellä on edelleen urheilu ja itsensä haastaminen siinä. Mikä on sun henkireikä? mikä pitää pään kasassa?

3 vastausta artikkeliin “Mitä positiivista kriisi jättää meihin?

  1. Hei
    Kiitos suurella sykkeellä kirjoitetusta tekstistäsi. Puhut tärkeästä asiasta ihmisen elämässä, yhtä tärkeästä kuin rajojen sulkemisen perusteista eli oikeudesta terveeseen elämään, jota liikkuminen tuo mukanaan.
    Omien kokemusteni mukaan osa meistä innostaa itseään liikkumaan, osa jämähtää paikoilleen. Kukin tyylillään, mutta olen samaa mieltä kanssasi siitä, että nyt jos koskaan on mahdollista aloittaa jotain uutta, kun pakolliset kalenterimenot ovat monilta meistä pyyhkiytyneet pois. Elämme luonnon uudelleen heräämisen aikaa, onko parempaa aikaa herättää itseään kuin nyt on, nauttia liikunnan riemusta kevään riemun ympäröimänä.
    Omalla kohdallani toteutan liikkumisen tarvetta pyöräilemällä, ulkoilemalla koirani kanssa ja käymällä läheisen järven rannalla uimassa n. 4krt. viikossa. Seuraavaksi mietin porrastreenien aloittamista. Näiden avulla pysyn kohtalaisessa kunnossa, ja pysyn virkeänä. Tehokkuuteeni ei ehkä lisäänny, pysyy kuitenkin ennallaan, ja pysyttää harmituksen poissa.
    Äärimmäisiin suorituksiin en pyri, suorituksiin kuitenkin.
    Juha

    Tykkää

  2. Hei
    Kiitos suurella sykkeellä kirjoitetusta tekstistäsi.
    Jokaisella meistä on tapansa selviytyä uuden tilanteen haasteista, kun päivän rytmittyy uudella tavalla, ja on keksittävä keinoja työn ja vapaa-ajan erottamiseksi, kun niin moni joutuu etätöissä olemaan.
    Itse pyrin olemaan paljon ulkona kävellen ja pyöräillen, sekä muutaman kerran viikossa järvessä uiden. Pysyttelen näissä itselleni jo aikaa tavaksi muuttuneissa liikkumisen muodoissa, ja samalla mietin, miten laajentaa tapojani, porrastreenin aloittaminen tulee ajankohtaiseksi ilmojen lämmettyä.
    Näillä eväillä pusken eteenpäin päivä kerrallaan, enkä osaa ajatella, mitä tapahtuu sitten, kun kaikki on ohi viikkojen tai kuukausien päästä.
    Avoimin mielin kesää kohti, sitä ei viruskaan voi meiltä viedä pois.
    Juha

    Tykkää

    1. Kiitos kommentista ja tsemppiä tähän tilanteeseen! Uskon, että liikkuminen ja luonto auttaa kaikkia. Ja se että rakentaa jotkut rutiinit vaikka kaikki elämässä muuttuu kriisin ajaksi. Sitten sen jälkeen on helpompi miettiä mitä näistä uusista rutiineista kannattaa jatkaa ja mistä kannattaa luopua.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s